Peruskoulun kurssiesite

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7. luokka

TAVOITTEET
Oppilas
- oppii perustietoa omasta äidinkielestään
- monipuolistaa lukuharrastustaan ja syventää kirjallisuudentuntemustaan
- kehittää tulkitsevaa ja arvioivaa lukutaitoaan
- tunnistaa erilaisia tekstityyppejä ja oppii ennakoimaan, millaista lukutapaa ne edellyttävät
- oppii hankkimaan tietoa ja käyttämään kriittisesti erilaisia lähteitä
- kartuttaa vuorovaikutustaitojaan
- oppii kunnioittamaan keskustelukumppaneitaan sekä heidän näkemyksiään
- tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään
- oppii ottamaan huomioon viestintätilanteen, - välineen ja vastaanottajan
- kehittyy omaääniseksi kirjoittajaksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa
- kehittää mediataitojaan

SISÄLLÖT
Kieli
- peruskieliopin kertaus (sanaluokat, sijamuodot, verbien persoona- ja aikamuodot)
- kielen normien kertaus (alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkit)
- puhe- ja kirjakielen väliset erot
Kirjoittaminen
- tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen
- fiktiivisten tekstien ja asiatekstien harjoitteleminen
- jäsentelytapojen kertausta
- ilmaisukeinojen monipuolistaminen
- tekstin tiivistäminen
- kuvaus, dialogi, kertova teksti
Kirjallisuus
- nuorisokirjallisuuteen tutustuminen
- kokonaisteoksen lukeminen ja analysoiminen, suullinen ja kirjallinen esittely
- kirjallisuuden lajien luokittelu (proosa, lyriikka, draama)
- kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemuksen syventäminen (henkilöt, sivuhenkilöt, miljöö, juoni, teema)
- kirjastokulttuuriin tutustuminen
Viestintätaidot
- viestin sisällön, rakenteen ja ilmaisutavan tavoitteenmukainen valinta
- opiskelutaidot, muistiinpanotekniikka
- ilmaisukeinojen monipuolistaminen
- uutisen rakenteeseen tutustuminen
- elokuvan tarkastelua peruskäsitteiden avulla

8. luokka

TAVOITTEET
Oppilas
- syventää kielitietouttaan kielen rakenteeseen perehtymällä
- tutustuu monipuolisemmin kirjallisuuden eri lajeihin
- oppii analysoimaan erilaisia tekstejä niiden vaikuttavuuden kannalta
- harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi
- kartuttaa edelleen tiedonhankintataitojaan
- rohkaistuu tuomaan esille omia mielipiteitään sekä perustelemaan niitä
- oppii kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia
- saa käsityksen median ja tekstien mahdista luoda mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
- käsittelee eettisiä kysymyksiä kaunokirjallisuuden ja asiatekstien pohjalta
- kiinnittää entistä enemmän huomiota tekstin suunnitteluun ja rakenneratkaisuihin

SISÄLLÖT
Kieli
- lauseoppi ja verbien modukset
- kielenhuollon kertausta
- oman kirjoituksen muokkaaminen
Kirjoittaminen
- vaikuttavuuteen pyrkiminen sekä asiateksteissä että fiktiivisissä teksteissä
- mielipidekirjoitus
- aineistosta kirjoittaminen
- lähteiden käyttö omassa tekstissä, lähdemerkintöjen tekeminen
- prosessikirjoittaminen
- tekstin rakentamisen ja tyylikeinojen harjoitteleminen, esim. jaksotus, aloitus ja lopetus
Kirjallisuus
- novellianalyysi (erilaisia novellityyppejä)
- kirjallisuuden erittelytaitojen syventäminen
- kirjallisuuden lajityyppeihin tutustuminen (fantasia, tieteiskirjallisuus, dekkari, kauhukirjallisuus)
Viestintätaidot
- sanallinen ja sanaton viestintä
- puheviestintätaitojen harjoitteleminen (keskustelu, puhe)
- palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- pohtivat ja kantaaottavat tekstit
- kielen vaikutuskeinot
- mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
- eri medioihin tutustuminen, mediakriittisyys
- omien viestintätottumusten ja -taitojen arviointi

9. luokka

TAVOITTEET
Oppilas
- oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta
- syventää kirjallisuudentuntemustaan
- tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin ja kotimaisiin klassikoihin
- saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa esim. teatterin ja elokuvan avulla
- laajentaa kulttuurista näkemystään
- ymmärtää kulttuurin merkityksen identiteetin rakentajana

SISÄLLÖT
Kieli
- verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet
- kielenhuollon kertausta ja hienosäätöä (vierasperäiset sanat, lyhenteet jne.)
- suomen kielen rakenne ja kehitys
- suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu
- suomen asema maailman kielten joukossa, kielidemokratia, äidinkielen merkitys
Kirjoittaminen
- tekstintekoprosessin varmentaminen; tekstin näkökulman valitseminen tehtävänannon ja tekstin tavoitteen mukaan
- asioimiskirjoitus (esim. raportti, työhakemus, pöytäkirja)
- essee
- aineistosta kirjoittaminen ja lähteiden käyttö
- tutkielman laatiminen
- lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi
- lause- ja virkerakenteiden hiominen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen
Kirjallisuus, kulttuuri ja viestintätaidot
- kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja kirjailijoista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista
- kirjallisuuden tyylisuunnista romantiikka, realismi ja modernismi
- luetun kaunokirjallisen tekstin esittely ja analysointi (kirjallisuustutkielma, essee)
- kirjallisuuden suhde muihin taiteisiin
- teatteri-, elokuva- ja muiden kulttuurikokemusten hankkiminen
- suullisten viestintätaitojen harjoittelu
- viestintätilanteen huomioon ottaminen

TYÖTAVAT
Äidinkielessä ja kirjallisuudessa käsitellään paljon erilaisia tekstejä ja aineistoa  sekä harjoitellaan monipuolisesti viestintätaitoja. Oppilaita pyritään aktivoimaan ja osallistumaan opetukseen käyttämällä erityyppisiä työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon erilaiset oppijat eriyttämällä työskentelytapoja.
- yksilö-, pari- ja ryhmätyöt
- muistiinpanojen tekeminen
- erilaisten tekstien lukeminen ja analysointi
- erilaisten tekstien tuottaminen
- oppikirjan tehtävien tekeminen sekä oppitunneilla että kotitehtävinä
- muita harjoituksia
- kokonaisteosten analysointi
- suulliset ja kirjalliset esitelmät
- tutkielman tekeminen
- asioista keskusteleminen
- roolikeskustelut
- ilmaisutaidon harjoitteleminen
- videointi
- tietotekniikan hyödyntäminen
- opintokäynnit mahdollisuuksien mukaan
- Helsingin kulttuuritarjonnan hyödyntäminen

ARVIOINTI
Äidinkieltä arvioidaan jatkuvasti kaikilla sen osa-alueilla, joita ovat puhuminen ja kuunteleminen, kirjallisuus, kielentuntemus ja kirjoittaminen sekä itsensä ilmaiseminen. Arviointiin sisältyy sekä oppilaan itsearviointi että opettajan arviointi, ja siinä arvioidaan koko prosessi holistisena kokonaisuutena. Jokaisesta työstä annetaan arviointi mahdollisuuksien mukaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Väliarvostelussa sekä lukuvuositodistuksessa oppilaan suoritukset arvioidaan numeroilla tai sanallisesti.

Ryhmätöissä ja tutkielmissa töiden suunnittelu ja ohjeiden noudattaminen otetaan huomioon. Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollinen ja taidollinen menestyminen, mutta myös omien edellytysten mukainen paneutuminen; tehtävästä riippuen arvioinnissa painotetaan joko prosessia tai lopputulosta tai molempia.

TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI

RUOTSI A-KIELENÄ

7. luokka

TAVOITTEET
Kielitaito
Kuullun ymmärtäminen
oppilas
-  ymmärtää selkeää ja yksinkertaista, yleiskielistä puhetta esim. matkustamiseen ja ostoksiin liittyvissä tilanteissa
- oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä
Puhuminen
Oppilas
- osaa kertoa lyhyesti itsestään ja selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista, joissa on keskeistä sanastoa
- oppii tuottamaan suomen- ja riikinruotsille tyypillisiä äänteitä
- hallitsee perustason lauserakenteita
Luetun ymmärtäminen
Oppilas
- ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä
- ymmärtää tekstin pääajatuksen
Kirjoittaminen
Oppilas osaa
- kirjoittaa yksinkertaisia, arkielämän tilanteisiin ja omaan elämäänsä liittyviä viestejä
- kirjoittaa yksinkertaisia virkkeitä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
- perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista Pohjoismaista
- vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa
- arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria ja tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa
- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteessa
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
- ottamamaan vastuuta opiskelustaan (välineet ja säännöllinen ja sinnikäs työskentely)
- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen
- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa
- harjoittelee käyttämään sanakirjaa
- tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin
- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan
- tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman oppimistyylinsä
- käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa
- soveltamaan oppimaansa tietoa
- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa
- käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.)
- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten)
- liitämään uuden tiedon vanhaan
- ymmärtämään työrauhan merkityksen
- arvostamaan omaa ja muiden työtä
- työskentelemään yhteistoiminnallisesti
- antamaan positiivista palautetta
- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet ja heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin eri kielen oppimisen alueella

TYÖTAVAT
- opettaja valitsee työtavat jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä
- oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä
- oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan
- oppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä

SISÄLLÖT
Rakenteet
Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa vuosiluokilla 3-6 opittua
- substantiivien taivutus ja käyttö
- adjektiivien taivutus, käyttö ja vertailumuodot
- persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja
- kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen
- tavallisimpia demonstratiivi- ja indefiniittipronomineja
- perus- ja järjestysluvut; päiväys
- verbien taivutus: infinitiivi, preesens ja imperfekti
- imperatiivi
- apuverbit ja niiden käyttö
- tavallisimmat adverbit
- tavallisimmat prepositiot ja konjunktiot
- päälauseen sanajärjestys
- S-genetiivi
Opetellaan uutena
- perfekti
- vahvojen ja epäsäännöllisten verbien taivutus
- eri pronominien käyttö substantiivin kanssa
- lyhyet vastaukset
- det muodollisena subjektina
- det finns – rakenne
- man – rakenne
- sivulauseen ja jälkilauseen sanajärjestys
Viestintätilanteet
- matkasuunnitelmien teko
- laivalippujen osto
- tullissa
- tapaaminen ja esitteleminen
- säästä kertominen
- mielipiteen ilmaiseminen
- musiikkiharrastuksesta ja eri musiikinlajeista kertominen (erityisesti musiikkiluokan oppilaat)
- tien kysyminen ja neuvominen
- ravintolassa
- luvan kysyminen ja suostuttelu
- junalippujen osto
Aihepiirit
- kuukaudet
- matkustaminen ja liikennevälineet
- Tukholman nähtävyydet
- konsertti
- ruoka
- perustietoja Ruotsista
- siirtolaisuus
- juhlapäivät: Svenska dagen, Lucia, joulu, laskiainen, ystävänpäivä, pääsiäinen juhannus
Viestintästrategiat
Oppilas oppii
- reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja
- tekemään lisäkysymyksiä
- elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa
- käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia

8. luokka

TAVOITTEET

Kielitaito
Kuullun ymmärtäminen
Oppilas
- pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua hänelle tärkeistä aiheista
- pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset esim. tv-uutisissa
- ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltä
Puhuminen
- oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään
- oppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista
- oppilaan puhe on melko sujuvaa ja ääntäminen melko ymmärrettävää
- oppilaan puheessa on lyhyitä ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita
Luetun ymmärtäminen
- oppilas ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista tekstiä(kirjeitä, pikku-uutisia, arkisia käyttöohjeita)
- oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä
- oppilas pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla
 Kirjoittaminen
- oppilas selviytyy kirjoittamalla tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa
- oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä(esim. postikortteja, henkilötietoja)
- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä aiheista jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin
Kulttuuritaidot
Oppilas
- saa lisätietoa suomenruotsalaisten, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurista
- oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa
- oppii arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden
- kulttuuria sekä tuntemaan jonkin verran myös kielialueen yhteistä historiaa
Opiskelustrategiat
Oppilas
- hyödyntää edelleen 7.luokalla oppimiaan opiskelustrategioita
- oppii arvioimaan ja keskustelemaan omista opiskelustrategioistaan ja kokeilemaan
- myös muita strategioita

SISÄLLÖT
Rakenteet
- verbin ja substantiivin taivutus kerrataan
- pää- ja sivulauseen sanajärjestys
- substantiivin taivutus sekä määräinen ja epämääräinen muoto
- adjektiivi + substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa
- omistusmuoto+ adjektiivi + substantiivi
- apuverbien taivutus
- man-rakenne ja s-passiivi
- pronomini+substantiivi
- sin, sitt, sina
- refleksiiviverbit
- 1.konditonalli pää- ja sivulause
Viestintätilanteet
- pankissa asioiminen
- kaupassa ja postissa asioiminen
- terveydenhoitajalla ja lääkärillä käynti
- puhelinkeskustelu
- oma mielipide esim. kirjasta, elokuvasta tai musiikkiesityksestä
Aihepiirit
- säätila
- vaatesanstoa
- tietokonesanastoa
- nuoren fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi
- musiikkisanastoa
- juhlan järjestäminen
- lisätietoa Pohjoismaista ja niiden kulttuurista
Viestintästrategiat
Oppilas oppii
- reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja
- tekemään lisäkysymyksiä
- elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa
- käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia

9.luokka

TAVOITTEET
Kielitaito
Kuullun ymmärtäminen
- oppilas pystyy selviytymään konkreettisista arkipäivän tilanteista
- oppilas pystyy seuraamaan asiapuhetta pääpiirteittäin
- oppilas ymmärtää tavallista sanastoa ja kielen yleisimpiä fraaseja tutuissa tilanteissa
- oppilas ymmärtää hidasta ja selkeää yleispuhekieltä
- oppilas erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan
 Puhuminen
- oppilas pystyy kertomaan lyhyesti lähipiiristään
- oppilas selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista
- oppilaan ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka siinä on virheitä
- oppilas hallitsee perussanaston ja yksinkertaisen kieliopin, mutta virheitä on perusrakenteissakin
Luetun ymmärtäminen
- oppilas ymmärtää lyhyiden arkitekstien pääasiat (mainokset, aikataulu, käyttöohjeet)
- oppilas löytää uutta tietoa muutaman kappaleen pituisista teksteistä
- oppilas osaa päätellä sanojen merkityksen kieliasun ja sisällön perusteella
Kirjoittaminen
- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia arkipäivään liittyviä viestejä ja luettelomaisia kuvauksia
- oppilas osaa liittää lauseita sidossanoilla (ja, mutta) toisiinsa
- oppilas kirjoittaa yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa
- oppilaan vapaassa tuotoksessa voi olla paljon kömpelöitä ilmaisuja
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
- tuntemaan syvällisemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä
- toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa ottaen huomioon kohdekulttuurin
- tiedostamaan, että arvot ovat sidoksissa kulttuuriin
Opiskelustrategiat
Oppilas
- oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan
- oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa ja etsimään niistä tietoa
- tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin
- oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan
- oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä
- oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita
- oppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
- oppii arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa
 
TYÖTAVAT
Oppilas
- käyttää 7. ja 8. luokalla oppimiaan työtapoja
- rohkaistuu käyttämään uusiakin työtapoja edellisten lisäksi
Viestintästrategiat
Oppilas
- oppii kielestä tai tilannevihjeestä päättelemään viestin sisällön
- osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta
- osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron aloituksia ja lopetuksia sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen
- antamiseen liittyviä ilmauksia
- osaa tarkkailla omaa kielenkäyttöään ja kompensoida puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisellä ilmaisulla
 
SISÄLLÖT
Rakenteet
- pää- ja sivulauseen sanajärjestyksen kertaus
- epäsuora kysymyslause
- maantieteelliset nimet ja kansallisuussanat
- futuuri
- substantiivin taivutus sekä määräinen että epämääräinen muoto kerrataan
- adjektiivi +substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa kerrataan
- att+infinitiivi
- partisiipin preesens ja perfekti
- vara-verbit
- refleksiiviverbien kertaus
- superlatiivi attribuuttina
- s-passiivi kerrataan
- I. konditionaalin kertaus
- 2.konditonaalin kertaus
- deponenttiverbit
- vara- ja bli- passiivit
Viestintätilanteet
- kirjeen ja viestin kirjoittaminen
- ravintolakeskustelu
- hotellihuoneen varaaminen
 Aihepiirit
- kestävä kehitys
- media
- ammatinvalinta, työnhaku ja työelämä
- nuoren elämän piiriin kuuluvat asiat
- syvennetään tietoa Pohjoismaista
- Suomesta ja Helsingistä kertominen

RUOTSI B-KIELENÄ

7. luokka

TAVOITTEET
Kielitaito
Kuullun ymmärtäminen
Oppilas
- ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä, kehotuksia, jotka liittyvät läheisesti henkilökohtaisiin asioihin ja välittömiin tilanteisiin
- oppii ymmärtämään suomen ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä
- erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan
Puhuminen
Oppilas
- osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein
- oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä
- tuottaa yksinkertaisia ilmaisuja
- oppii tuottamaan suomenruotsille tyypilliset äänteet
- oppii kuulemaan ja tuottamaan sanan pääpainon
Luetun ymmärtäminen
Oppilas
- ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä
- pystyy päättelemään tuntemattoman sanan merkityksen lauseyhteydestä
Kirjoittaminen
Oppilas
- osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja kuten henkilötietonsa, numerot ja tutut fraasit
- tuottaa jonkin verran omaa tekstiä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
- perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja Pohjoismaista
- herätellään huomaamaan oman ja kohdekielen kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja
- arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely, tiedonhaku oppi- ja sanakirjoista)
- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen
- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa
- tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin
- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan
- tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman oppimistyylinsä
- käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitaitoa
- soveltamaan oppimaansa tietoa
- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa
- käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.)
- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten)
- liittämään uuden tiedon vanhaan
- ymmärtämään työrauhan merkityksen
- arvostamaan omaa ja muiden työtä
- työskentelemään yhteistoiminnallisesti
- antamaan positiivista palautetta
- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet ja heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin eri kielen oppimisen alueilla
 
TYÖTAVAT
- opettaja valitsee työtavat jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä
- oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä
- oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan
- oppilas harjoittelee vähitellen päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä ja muiden kielten avulla
- oppilas opettelee soveltamaan harjoiteltavaa kieliainesta (sanastoa, rakenteita, viestintää)
- oppilas harjoittelee kertomaan suullisesti erilaisten tekstien sisältöä juonirungon avulla
- oppilas tekee omia suullisia ja kirjallisia sovelluksia harjoiteltavasta viestinnästä, sanastosta ja rakenteista

SISÄLLÖT
Rakenteet
- substantiivien taivutus ja käyttö
- adjektiivien taivutus ja käyttö
- persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja
- kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen
- tavallisimpia indefiniittipronomineja
- perusluvut
- verbien taivutus: infinitiivi ja preesens
- apuverbit ja niiden käyttö
- tavallisimmat prepositiot
- päälauseen sanajärjestys
Viestintätilanteet
- tutustuminen ja tervehtiminen
- omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen
- ostostilanteita
- puhelinkeskustelut
- aamiaisella
- voinnin tiedustelu
- kellonajat
- omasta huoneesta kertominen
Aihepiirit
- minä ja perheeni
- lemmikkieläimet
- harrastukset
- viikonpäivät, kuukaudet
- oma huone
- aamiaisruoka
- perustietoja Pohjoismaista
- juhlapäivät: mm. Svenska dagen, Lucia, joulu, laskiainen, ystävänpäivä, pääsiäinen
Ääntäminen
- opetellaan suomenruotsin ääntämissäännöt
- harjoitellaan sanan pääpainoa
Viestintästrategiat
Oppilas harjoittelee
- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla
- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa
- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä

ARVIOINTI
Oppilaita arvioidaan 7.luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan eri laajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla.

Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.

Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.
Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Oppilaan ääntäminen vaikuttaa myös arvosanaan.

8. luokka

TAVOITTEET
Kielitaito
Kuullun ymmärtäminen
Oppilas
- pystyy seuraamaan omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja, jotka sisältävät selkeästi puhuttuja pidempiä lauseita
- ymmärtää selkeitä ja lyhyitä, itselle tärkeisiin asioimistilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja ohjeita
- oppii ymmärtämään yksinkertaista ja hidastempoista Suomessa ja Ruotsissa puhuttua ruotsin kieltä
- erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan
Luetun ymmärtäminen
Oppilas
- pystyy etsimään haluamansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä
- ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita
- ymmärtää pääajatukset lukemastaan tekstistä
Puhuminen
Oppilas
- selviytyy yksinkertaisimmista asioimistilanteista ja osaa kysyä neuvoa
- osaa kertoa lyhyesti henkilötietonsa sekä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan
- tarvitsee puhekumppanin apua
- puhuu pääsääntöisesti ymmärrettävästi

Kirjoittaminen
Oppilas
- osaa kirjoittaa erilaisia lyhyitä viestejä läheiseen kokemuspiiriin liittyvissä tilanteissa
- tuottaa omaa tekstiä ymmärrettävästi
Kulttuuritaidot
- lisätietoa Ruotsista ja Norjasta sekä suomenruotsalaisista
- oppilas oppii vähitellen viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla
- laajennetaan ja syvennetään tietoa omasta ja ruotsalaisesta tapakulttuurista ja eri juhlapyhistä
Opiskelustrategiat
Oppilas
- vahventaa vähitellen 7.-luokalla omaksumiaan opiskelustrategioita ja kykenee tarvittaessa muuttamaan niitä ja etsimään itselleen sopivampia strategioita
- oppii käyttämään hyväksi sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa
- oppii keskustelemaan opiskelustrategioistaan, jakamaan kokemuksiaan kieltenopiskelusta ja rohkaistuu kokeilemaan muita tuloksia tuottaneita strategioita

TYÖTAVAT
- opetuksessa hyödynnetään systemaattisemmin erilaisia 7.-luokalla käytettyjä työtapoja

SISÄLLÖT
Rakenteet
 Kerrataan 7.-luokalla harjoiteltuja rakenteita
- preesens, apuverbit
- lukusanat
- persoonapronominien objektimuodot
- substantiivien taivutus ja käyttö
- adjektiivien taivutus ja käyttö
- omistusmuodot ja niiden käyttö
- prepositioita
- päälauseen käänteinen sanajärjestys
- kysymysten teko
 Opetellaan uutena
- imperfekti
- det finns-rakenne
- järjestysluvut
- imperatiivi
- man-rakenne
- perfekti
- adjektiivien vertailu
- lyhyet vastaukset
- sivulause
Aihepiirit
- matkasuunnitelma
- päiväykset, kuukaudet
- liikennevälineet
- laivalla
- tullissa
- sää
- musiikki

Viestintätilanteet
- onnitteleminen
- laivalippujen osto
- tapaaminen ja esitteleminen
- omasta musiikkiharrastuksesta ja musiikkimieltymyksistä kertominen
- tien kysyminen ja neuvominen
- luvan kysyminen ja suostuttelu
- majoituksen varaaminen
- ravintolassa
- sairaudesta kertominen, sairastuminen, lääkärissäkäynti
Ääntäminen
- kerrataan ja syvennetään 7.-luokalla opittua
- harjoitellaan sanan pääpainon sanomista
Viestintästrategiat
Oppilas harjoittelee
- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla
- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa
- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä
- korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa likimääräisellä ilmauksella
- ottamaan puheenvuoron
 
ARVIOINTI
Oppilaita arvioidaan 8.luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla.

Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.

Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.

Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Oppilaan ääntäminen vaikuttaa myös arvosanaan.

9. luokka

TAVOITTEET
Kielitaito
Kuullun ymmärtäminen
Oppilas pystyy
- ymmärtämään puhetta, joka on yksinkertaista, normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltä, joka usein täytyy lisäksi toistaa
- seuraamaan keskustelua ja viestejä, jotka käsittelevät arkisia tapahtumia tai hänelle tärkeitä aiheita tilanneyhteyden tukemana
- ymmärtää jokapäiväisiä elämäntapahtumia käsittelevää puhetta
- ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön
- ymmärtämään Ruotsissa ja Suomessa puhuttua ruotsin kieltä
Luetun ymmärtäminen
Oppilas ymmärtää
- yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia), jotka liittyvät jokapäiväisen elämän tapahtumiin
- tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä.
- Oppilas osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden avulla.
Puhuminen
Oppilas
- osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.
- ääntää melko ymmärrettävästi ja sujuvasti
- osaa muutamia lyhyitä ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.
Kirjoittaminen
Oppilas
- selviytyy tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaisia, lyhyitä viestejä (esim. postikortti, henkilötiedot, sanelu)
- osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin
- osaa kirjoittaa lyhyehköjä virkkeitä, joissa käyttää keskeisimpiä rakenteita
Kulttuuritaidot
Oppilas
- saa lisätietoa Tanskasta ja Islannista sekä suomenruotsalaisista
- oppii varmemmin viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla
- laajentaa ja syventää tietoaan omasta ja ruotsalaisesta tapakulttuurista sekä eri juhlapyhistä
- osaa kertoa keskeisiä tietoja Helsingistä ja Suomesta
- ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen
- tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutustaitoja
Opiskelustrategiat
Oppilas
- käyttää säännöllisesti omaksumiaan opiskelustrategioita ja työtapoja
- käyttää hyväkseen sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa
- keskustelee opiskelustrategioistaan, jakaa kokemuksiaan kieltenopiskelusta ja kokeilee muita tuloksia tuottaneita strategioita

TYÖTAVAT
Oppilas
- harjoittelee käyttämään yhteistoiminnallista työtapaa
- osaa käyttää rutinoidusti erilaisia työtapoja, jotka kehittävät oppimista ja ajattelua sekä ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista
Viestintästrategiat
Oppilas
- osaa selvittää viestin sisällön päättelemällä kielellisesti tai tilannevihjeiden avulla
- osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saamaansa palautetta
- tarkkailee omaa kielenkäyttöään
- korvaa puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisellä ilmaisulla
- osaa aloittaa ja lopettaa puheenvuoron
- kykenee ottamaan puheenvuoron itselleen ja ylläpitämään puheenvuoroaan
- osaa käyttää palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia

SISÄLLÖT
Rakenteet
Kerrataan 8.-luokalla harjoiteltuja rakenteita
- verbien taivutus
- järjestysluvut
- persoonapronominit: perus-objekti ja omistusmuodot
- adjektiivien taivutus ja käyttö sekä vertailu
- pää- ja sivulauseen sanajärjestys
- kysymysten muodostaminen
  Opetellaan uutena
- pluskvamperfekti
- sin, sitt, sina
- refleksiiviverbit
- I konditionaali
- adjektiivi ja substantiivi määräisessä muodossa
- att-sanan käyttö ennen infinitiiviä
- adjektiivin ja substantiivin käyttö eri pronominien jälkeen
- futuuri
Aihepiirit
- tietotekniikka harrastuksena
- tanssi harrastuksena
- ulkonäkö, luonne
- 9.-luokkalaisen elämää ja ajatuksia
- -ihastuminen
- -koulu
- asuminen maalla ja kaupungissa
- Suomesta ja Helsingistä kertominen
- pohjoismainen luonto
- kestävä kehitys
- talviurheilu
- ammatteja
- kesätyöt
- työharjoittelu
- Tanska ja Islanti
Viestintätilanteet
- kesäleiristä kertominen
- itsestä, harrastuksesta (esim. tanssi) kertominen
- omasta koulusta kertominen
- mielipiteen ilmaiseminen
- TET-jaksosta kertominen
- kesätyöstä kertominen

ARVIOINTI
Kielitaito
Arvosanan 8 (hyvä) tavoitetaso B-ruotsissa 9. luokan päättyessä
Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen
sovellus.

Kuullun ymmärtäminen (taso A2.1)
- Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheesta, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.
- Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.
- Yksinkertaisenkin viestin ymmärtämine edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.
 Luetun ymmärtäminen (taso A2.1)
- Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).
- Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä.
- Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.
- Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.
Puhuminen (taso A1.3)
- Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.
- Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.
- Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.
- Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.
Kirjoittaminen (taso A1.3)
- Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
- Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).
- Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.
- Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä

Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaiden elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
 
VIERAAT KIELET

A-KIELI
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.

ENGLANTI

7.vuosiluokka

EN1  
Sanasto: Käsitellään lähiympäristöön ja lemmikkieläimiin liittyviä sanoja. Tutustutaan koulunkäyntiin Englannissa ja Uudessa Seelannissa. Pohditaan kysymystä, mitä on ystävyys.
Kielioppi: Käydään läpi preesens, imperfekti ja perfekti. Käsitellään adjektiivin vertailut ja tavan adverbit.

EN2 
Sanasto: Keskustellaan harrastuksista ja rahanhankkimisesta. Pohditaan, millaisia vaatteita nuoriso käyttää ja miksi. Tutustutaan erilaisiin ruokailutottumuksiin.
Kielioppi: Käsitellään verbin –ing-muoto, futuuri, if-lause ja ehtolause sekä sanajärjestys ja liikkuvat määreet. Käydään läpi ehtovirkkeet. 

8.vuosiluokka

EN3 
Sanasto: Opetellaan matkailuun ja liikennevälineisiin liittyvää sanastoa. Vertaillaan arkipäivää erilaisissa kulttuureissa nuorten silmin.
Kielioppi: Käsitellään artikkelin käyttöä ja it-sanan käyttöä muodollisena subjektina. Harjoitellaan relatiivipronomineja ja there-sanaa muodollisena subjektina. Kerrataan lukusanoja ja käsitellään ’s- ja of-genetiivi.

EN4 
Sanasto: Tutustutaan elämään Yhdysvalloissa, aiheena ostosten teko, koulunkäynti ja vapaa-aika. Käsitellään britannianenglannin ja amerikanenglannin eroja.
Kielioppi: Harjoitellaan verbinmuotoja, persoonapronomineja ja artikkelin käyttöä maantieteellisten nimien yhteydessä. Käsitellään adjektiivien vertailumuotoja, adverbejä sekä niiden vertailua.

EN5 
Sanasto: Käydään läpi ihmissuhteita koskevaa sanastoa. Pohditaan aihetta Suomi ulkomaalaisen silmin.
Kielioppi: Käsitellään apuverbejä ja 1. ja 2.konditionaalia ehtolauseineen. liitekysymykset. 

9.vuosiluokka

EN6 
Sanasto: Tutustutaan eri maista tulevien vaihto-oppilaiden kokemuksiin, harjoitellaan kertomaan omasta itsestä, opetellaan luontoon, ympäristöön, ympäristönsuojeluun ja luonnossa-selviytymiseen liittyvää sanastoa.
Kielioppi: Kerrataan monikko ja opetellaan passiivi.

EN7 
Sanasto: Käsitellään työelämää, opiskelua, yhteiskunnan palveluja, tiedotusvälineitä ja ympäristöasioita.
Kielioppi: Kerrataan aikamuodot. Opetellaan infinitiivin käyttöä. Epäsuora kysymys.
Lukusanoja. Kerrataan substantiivit ja artikkelit.

EN8 
Sanasto: Keskitytään harjoittelemaan luetun ymmärtämistä. Kulttuurisanastoa.
Kielioppi: Kertausta.

Arviointi
Numeroarvosana muodostuu kirjallisten kokeiden perusteella. Arvosanaan vaikuttaa myös jatkuva näyttö, johon kuuluu kotitehtävät ja tuntityöskentely.

SAKSA A-KIELI

7.luokka

Tilanteet ja aihepiirit
- perhe, harrastukset, ystävyys, vaatteet, asuminen, matkustaminen
- koulu, uutiset, puhelin
Rakenteet
- verbien aikamuodot, modaaliapuverbit
- pää- ja sivulauseiden sanajärjestys
- adjektiivin vertailumuodot
- akkusatiivia ja datiivia vaativat prepositiot

8. luokka

Tilanteet ja aihepiirit
- nuorena oleminen
- tien kysyminen, ravintolassa ja hotellissa asioiminen
- tutustuminen muutamaan saksalaiseen kaupunkiin, Itävaltaan ja Sveitsiin
- ammatit ja asuminen
- voinnista kertominen
- EU ja erilaiset tavat eri maissa
- media
Rakenteet
- refleksiiviverbit, konditionaali, imperatiivi, zu-partikkelin käyttö
- adjektiivin taivutus

9. luokka

Tilanteet ja aihepiirit
- nuorten arvot, esikuvat ja tulevaisuuden suunnitelmat
- ympäristökysymykset ja luonto
- ystävyyskoulutoiminta
Rakenteet
- substantiivien genetiivi, heikot maskuliinit
- relatiivipronominit ja pronominaaliadverbit
- passiivi, futuuri, kaksoisinfinitiivi
- maantieteelliset nimet

MATEMATIIKKA

7. vuosiluokka

MA1 Luvut ja laskutoimitukset
Negatiivisilla kokonaisluvuilla laskeminen, potenssi, jaollisuus ja tekijät. Murtoluvuilla laskeminen ja desimaalilukujen likiarvot.

MA2 Tasogeometria
Kulman mittaaminen ja piirtäminen. Ristikulmat, vieruskulmat ja samankohtaiset kulmat. Ympyrä ja siihen liittyviä kulmia. Keskinormaali. Geometristä piirtämistä. Monikulmiot, kuten tasakylkinen ja tasasivuinen kolmio. Koordinaatisto. Peilaukset. Tasokuvioiden piiri ja pinta-ala.

MA3 Lukujonot ja yhtälöt
Aritmeettinen ja geometrinen lukujono. Algebraa. Yhtälön ratkaiseminen. Suora.

8. vuosiluokka

MA4 Prosentti- ja potenssilaskenta
Prosenttilaskuja. Potenssien laskusäännöt.

MA5 Algebra
Polynomien laskutoimitukset. Yhtälön ratkaiseminen. Verranto ja suoraan verrannollisuus.

MA6 Kolmio- ja ympyrägeometria
Yhdenmuotoisuus. Trigonometria. Pythagoraan lause. Ympyrän kehän pituus ja pinta-ala.

9. vuosiluokka

MA7 Avaruusgeometria
Lieriön ja kartion pinta-ala ja tilavuus.

MA8 Funktiot
Funktion arvo, kuvaaja ja nollakohta. Lineaarinen funktio. Verrannollisuus. Toisen asteen funktio ja paraabeli. Epäyhtälö.

MA9 Yhtälöt ja yhtälöparit
Polynomilaskujen ja yhtälön ratkaisemisen kertausta. Yhtälöparit. Murtolukujen ja prosenttilaskennan kertausta. Talousmatematiikkaa.

MA10 Tilastot ja todennäköisyys
Tilaston muokkaus ja tulkinta. Tilaston tunnusluvut. Todennäköisyyslaskentaa.

Kurssien arviointi

Matematiikan kurssien numeroarvosana muodostuu pääasiassa kirjallisten kokeiden tulosten perusteella. Arvosanaan vaikuttaa osaltaan jatkuva näyttö, johon kuuluvat kotitehtävät, mahdolliset formatiiviset kokeet ja tavoitteiden mukainen työskentely oppituntien aikana. Valtakunnalliset kokeet, matematiikkakilpailut yms. voivat vaikuttaa arviointiin korottavasti.

BIOLOGIA

7. vuosiluokka

TAVOITTEET
Oppilas oppii
- käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmiä
- tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautua myönteisesti sen vaalimiseen
- hahmottamaan ekosysteemin rakennetta ja toimintaa

SISÄLLÖT
Lähiluonnon vesiekosysteemi (1. kurssi)
- lähiluonnon vesiekosysteemin keskeisten eliölajien luokitteleminen ja tunnista-minen sekä eliökunnan järjestelmä
- vesiekosysteemin rakenteeseen, toimintaan ja erityispiirteisiin tutustuminen
- ihmisen vaikutus lähiluonnon vesiekosysteemeihin, vesiensuojelu

Hyvän osaamisen kriteerit

Oppilas osaa
- jaotella vesiekosysteemin eliöitä pääryhmiin keskeisten tuntomerkkien avulla
ja tunnistaa lähivesistön kasvi- ja eläinlajit
- kuvata pääpiirteittäin keskeisten vesieliöiden rakenteen ja lisääntymisen
- kuvata vesiekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan
- käyttää mikroskooppia tutkimusvälineenä
- liikkua ohjeiden mukaisesti luonnossa, tehdä havaintoja ja yksinkertaisia mittauksia ja kirjata havainnot ja tulokset
- tunnistaa ihmisen toiminnan vaikutuksia lähivesistön luontoon

8. vuosiluokka

TAVOITTEET
Oppilas oppii
- ymmärtämään elämälle ominaisia ilmiöitä
- kasvien kasvuvaatimukset
- tunnistamaan metsien ympäristöongelmia ja niihin vaikuttavia tekijöitä
- metsien suojelun ja talousmetsien kasvatuksen periaatteet
- eliökunnan keskeiset ryhmät ja ymmärtää eliökunnan monimuotoisuuden tärkeyden ja merkityksen

SISÄLLÖT
Metsäekosysteemi (2. kurssi)
- lähiluonnon metsäekosysteemin keskeisten eliölajien luokitteleminen ja tunnistaminen
- kasvien ja sienten rakenne, elintoiminnot, lisääntyminen ja kasvu pääpiirteittäin
- eläinten sopeutuminen metsäekosysteemissä
- metsänhoidon pääperiaatteet
- luonnon monimuotoisuus

Hyvän osaamisen kriteerit

Oppilas osaa
- tunnistaa ja ryhmitellä lähiseudun metsäluonnon keskeiset kasvilajit
- tehdä pienimuotoisen tutkimuksen oman ympäristön tilasta

9. vuosiluokka

TAVOITTEET
Oppilas oppii
- pääpiirteet ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista sekä ihmisen terveyteen vaikuttavista tekijöistä
- ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta ja lisääntymisen periaatteet
- tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä käsitteitä
- esimerkkejä biotekniikan sovellutuksista

SISÄLLÖT
Ihminen (3.kurssi)
- ihmisen rakenne ja peruselintoiminnot
- ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuus
- perinnöllisyyden perusteet
- ihmisen evoluutio
- ihminen biotekniikan käyttäjänä

Hyvän osaamisen kriteerit

Oppilas osaa
- kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten, elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet sekä omien elintoimintojen vaikutukset terveyteen
- kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja sekä kuvata pääpiirteissään ihmisen lisääntymisen
- määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä
- selostaa evoluution keskeiset tapahtumat ja ihmisen evoluution vaiheet
- kuvata jonkin esimerkin biotekniikan käytännön sovelluksesta, hahmottaa sen merkityksen ja pystyy pohtimaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä

MAANTIETO

7. vuosiluokka

TAVOITTEET
Oppilas oppii
- käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä
- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
- ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla
- tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ymmärtämään niitä sekä suhtautumaan myönteisesti eri kulttuureihin

SISÄLLÖT
Amerikat maapallon osana (1. kurssi)
- maantiedon perusasioiden kertaaminen
- maapallon karttakuva ja perusrakenne
- kahden maanosan, Etelä- ja Pohjois-Amerikan, luonnonolojen, ihmisen toiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertaileminen sekä näiden alueiden ympäristö- sekä kehityskysymyksiä ja niiden ratkaisumahdollisuuksia
- maapallon sisäsyntyiset tapahtumat
- planetaarisuus

Hyvän osaamisen kriteerit

Oppilas osaa
- hahmottaa maapallon karttakuvaa mantereineen ja valtamerineen
- hallita maantiedon perusasioita: mittakaava, ilmansuunnat ja paikanmääritys
- ymmärtää maantieteellistä vyöhykkeisyyttä ja muita ilmiöitä
- etsiä ja tulkita maantieteellistä materiaalia

8. vuosiluokka

TAVOITTEET
Oppilas oppii
- tulkitsemaan ja laatimaan erilaisia karttoja ja diagrammeja sekä etsimään tietoa eri lähteistä
- ymmärtämään maisemaa muokkaavien tekijöiden toimintaa
- ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta sekä mitkä tekijät ohjaavat ihmisen toiminnan sijoittumista niin Suomessa kuin Euroopassa
- tuntemaan luonnonympäristöä ja ihmisen rakentamaa ympäristöä Suomessa ja Euroopassa sekä tuntemaan ja arvostamaan omaa lähiympäristöään

SISÄLLÖT
Suomi Euroopan osana (2. kurssi)
- Euroopan karttakuva, luonnonolot, ihmisen toiminta ja näiden keskinäinen vuorovaikutus Euroopan eri alueilla nyt ja tulevaisuudessa
- Suomen karttakuva ja maisema
- kulttuurimaantieteellisiin ilmiöihin tutustuminen: väestö, elinkeinot, vähemmistökulttuurit, rakennettu ympäristö Euroopassa ja Suomessa
- aluesuunnittelu ja siihen vaikuttaminen
- Itämeren menneisyys ja tulevaisuus

Hyvän osaamisen kriteerit

Oppilas
- hahmottaa Euroopan ja Suomen karttakuvan pääpiirteittäin sekä luonnonolot lainalaisuuksineen
- ymmärtää luonnonolojen vaikutuksen ihmisen toimintaan
- ymmärtää Euroopan erityispiirteet muihin maanosiin verrattuna
- hahmottaa ja arvostaa Suomen kulttuuri- ja luonnonmaantieteellisiä erityispiirteitä
- ymmärtää Euroopan ja lähialueiden ympäristö- ja kehitysongelmia ja omia vaikutusmahdollisuuksia niihin

9. vuosiluokka

TAVOITTEET
Oppilas oppii
- ymmärtämään maapallon planetaarisuuden
- hahmottamaan maailmankartan
- luonnonvarojen globaalisen jakautumisen ja käytön
- arvostamaan kestävää kehitystä tulevaisuuden perustana
- ymmärtämään eri vyöhykkeiden luonnonoloja ja kulttuurien erilaisuutta
- ymmärtämään luonnontieteellisiä ja maantieteellisiä syy- ja seuraussuhteita
- laatimaan tutkielman

SISÄLLÖT
Maapallo, ihmisen kotiplaneetta (3. kurssi)
- planetaarisuudesta johtuva vyöhykkeellisyys ja sen vaikutus ihmisen toimintaan
- maapallon endogeeniset ilmiöt lyhyesti
- maapallon nimistöä
- maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys ja nälkäongelma
- ihminen luonnonvarojen kuluttajana

Matkalla maailmalla (4. kurssi)
- työkurssi, jossa tutkielman avulla havainnollistetaan maapallon vyöhykkeellisyyttä
- tutkielman aiheena jollekin vyöhykkeelle tyypillinen valtio oppilaiden valinnan ja mielenkiinnon mukaan

FYSIIKKA

KEMIA

TERVEYSTIETO

USKONTO

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7. vuosiluokka

UE1 Maailmanuskonnot ja Raamattutieto
Kurssilla käsitellään suurimpia maailmanuskontoja sekä niiden vaikutuksia yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin. Vanhaan Testamenttiin perehdytään juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta. Uudessa Testamentissa keskeistä ovat Jeesuksen opetukset ja kristinuskon synty. Kurssilla perehdytään myös Raamatun tulkintaan, syntyyn, käyttöön ja kulttuurivaikutuksiin.

UE2 Kristillinen kirkko
Keskeisiä teemoja kurssilla ovat kristinuskon synty, kehitys sekä kulttuurivaikutukset.

UE3 Suomalainen katsomusperinne ja ihminen eettisenä olentona
Keskeinen kurssin sisältö on suomalaisen katsomusperinteen kehitys muinaisuskosta nykypäivään. Kurssilla käsitellään joitakin yksilöetiikan kysymyksiä ihmisen oman elämän, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta.

Arviointi
Todistuksissa uskonto arvostellaan aina numeroin. Jokaisesta kurssista annetaan numeroarvosana kurssin päätyttyä. Arvioinnin perusteena käytetään Opetushallituksen antamia hyvän osaamisen kriteerejä (päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8). Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollinen ja taidollinen menestyminen sekä paneutuminen tuntityöskentelyyn, projekteihin, esitelmiin, ryhmä- ja paritöihin, keskusteluihin ja kotitehtävien tekemiseen.

ELÄMANKATSOMUSTIETO 

7. luokka

KESKEISET SISÄLLÖT
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia alaluokilta tutuista aihepiireistä: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja maailma.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
- Yhteiskuntateorian perusteet, demokratia.
- Politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys.
Katsomusten maailma
- Katsomusten historiaa, katsomusvapaus.
- Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus.
- Tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen.
- Uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.

8. luokka

KESKEISET SISÄLLÖT
Kulttuuri
- Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto.
- Kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus.
Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen.

9. luokka

Etiikka ja hyvä elämä
- Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuorten moraalinen kasvu.
- Ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka.
- Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.
Tulevaisuus
- Tulevaisuuden tutkiminen
- Luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö.
- Minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.

HISTORIA

7. vuosiluokka

HY1 Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
Kurssilla käsitellään elämää 1800-luvun Suomessa sekä kansallisuusaatteen ja teollistumisen vaikutuksia Euroopassa.

8. vuosiluokka

HY2 Siirtomaakilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan
Kurssin keskeisiä teemoja ovat suurvaltojen siirtomaapolitiikka, Suomen kansakunnan synty sekä ensimmäinen maailmansota.

HY3 Suomen itsenäistymisestä toiseen maailmansotaan
Suomen historiassa keskeisiä aiheita ovat Suomen itsenäisyyden vaikea alku, yhteiskunnan kehittyminen kohti yksimielisyyttä 1920–1930-luvuilla sekä sotien aika. Euroopan tapahtumista käsitellään aikakautta diktatuureista toiseen maailmansotaan.

HY4 Kylmän sodan maailmasta Euroopan yhdentymiseen
Keskeisiä teemoja kurssilla ovat idän ja lännen ristiriidat kylmän sodan aikana sekä Euroopan yhdentymiskehitys. Suomen historiassa keskeisiä aiheita ovat hyvinvointivaltion kehitys sekä globalisaation haasteet.

9. vuosiluokka

HY5 Yksilö yhteisön jäsenenä
Kurssilla käsitellään yksilön asemaa yhteiskunnan jäsenenä sekä hyvinvointivaltion tarjoamia palveluita. Kurssin teemoihin kuuluu myös yksilön talous.

HY6 Vaikuttaminen ja kansantalous
Keskeisiä teemoja kurssilla ovat kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet ja yhteiskunnan päätöksenteko, kansantalous sekä talouspolitiikka.

HY7 Turvallisuus ja kansainvälisyys
Kurssilla perehdytään turvallisuuden instituutioihin sekä Suomeen osana Euroopan unionia yhdentyvässä maailmassa.

Arviointi
Todistuksessa historia ja yhteiskuntaoppi arvioidaan numeroilla. Arvioinnin pohjana ovat kokeet, testit, esitelmät, ryhmätyöt, projektit, kirjalliset työt, jatkuva näyttö, esimerkiksi tuntiosallistuminen, ohjeiden noudattaminen ja kotitehtävien suorittaminen.

YHTEISKUNTAOPPI

Vuosiluokka 9

TAVOITTEET
Oppilas
- saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
- oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
- oppii tuntemaan julkiset palvelut
- saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
- oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä
- oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään
- kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
- oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana
- tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset
- hallitsee yhteiskunnallisen peruskäsitteistön

 AIHEKOKONAISUUDET
- osallistuva kansalainen ja yrittäjyys
- viestintä ja mediataito
- turvallisuus ja liikenne

TYÖTAVAT JA OPPIMISYMPÄRISTÖ
- tilanteittain vaihtelevat työtavat, esimerkiksi opetuskeskustelut, ryhmä- ja yhteistoiminnalliset työt, itsenäinen työskentely
- sanalliset ja kuvalliset tuotokset
- kriittinen tiedon etsintä ja analysointi
- opetus tapahtuu pääasiassa luokassa, opintokäyntejä järjestetään mahdollisuuksien mukaan

KESKEISET SISÄLLÖT
- Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.

Yksilö yhteisön jäsenenä
- perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit
- yksilö aktiivisena kuntalaisena, oman valtion kansalaisena, pohjoismaalaisena ja EU-kansalaisena
- yksilö hyvinvointiyhteiskunnan jäsenenä
- kansalaisten tasa-arvo, kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
- kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet eri tasoilla
- demokratia, vaalit ja äänestäminen
- politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla
- media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Kansalaisen turvallisuus
- oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu
- liikenneturvallisuus
- turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus
Taloudenpito
- yksityisen taloudenpidon periaatteet
- työnteko ja yrittäjyys
Kansantalous
- yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina, joiden valinnat vaikuttavat kansantalouteen
- ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
Talouspolitiikka
- talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin
- julkinen talous ja verotus

ARVIOINTI
- testit, kokeet
- ryhmätyöt, projektit, taidot ja kirjalliset työt
- jatkuva näyttö, esimerkiksi tuntiosallistuminen, kotitehtävät ja ohjeiden noudattaminen

MUSIIKKI yläaste (luokat 7-9, ei musiikkiluokat)

7. luokka (pakollinen)
Kerrataan ja syvennetään ala-asteella opittuja musiikillisia tietoja ja taitoja monipuolisilla työtavoilla. Tutustutaan eri soittimien soittamiseen sekä oman äänenkäytön hallintaan. Painotetaan ryhmässä tapahtuvan musisoinnin, soiton ja laulun, osuutta opetuksessa. Kuuntelukasvatuksessa kehitetään oppilaiden arviointikykyä erilaisten musiikillisten ilmaisujen suhteen. Pyritään ohjaamaan oppilas musiikin harrastamiseen myös peruskoulun jälkeen.

SISÄLLÖT
- ihmisääni ja sen mahdollisuudet: äänenkäyttö, äänialat, kuorotyypit, mikrofonilaulutekniikka, erityylistä lauluohjelmistoa
- soitinoppi: bändisoittimet/-soitto, oikeat soittoasennot, sinfoniaorkesterin soittimet
- eri musiikkityylien kertausta (esim. klassinen musiikki, blues, rock, country)
- suomalainen kansanmusiikki, suomalainen musiikkikulttuuri ja musiikinalan ammatit
- muihin musiikkikulttuureihin tutustuminen
- musiikillinen ilmaisu ja keksintä
-
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilas
- osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti
- hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon
- osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan
- osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa
- tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
- tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
- osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
- osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.

MUSIIKKI (painotteinen)

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

7. luokka

Painottamattoman 7. luokan musiikin tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi (s.  )
tutustutaan moniääniseen lauluun, opetellaan bändisoittimien ja yhteissoiton perusteita sekä tutustutaan bändilaitteiden käyttöön ja kuulonhuoltoon. Harjoitellaan asteikkojen, kolmisointujen sekä reaalisointumerkkien tunnistamista. Pyritään siihen että oppilas hallitsee tasa- ja kolmijakoisen rytmin. Tutustutaan Helsingin musiikkikulttuuritarjontaan.

8. luokka

Syvennetään tietoja terveen äänenkäytön perusteista sekä pyritään kehittämään laulutaitoja (yksi- ja moniääninen lauluohjelmisto). Kehitetään yhteissoittotaitoja sekä opetellaan bändilaitteiden käytön perusteita. Opetellaan kuuntelemaan eri musiikkityylejä analyyttisesti ja syvennetään tietoja kuulonhuollosta. Harjoitellaan asteikkojen ja kolmisointujen tunnistamista sekä tutustutaan nelisointuihin. Tehdään erilaisia rytmiharjoituksia sisältäen myös triolirytmin.

9. luokka

Pyritään siihen että oppilas tiedostaa oman vastuunsa kuulonhuoltoon liittyen. Kehitetään edelleen yhteissoitto- ja laulutaitoja monipuolisesti musisoiden sekä tutustutaan improvisointiin. Harjoitellaan edelleen asteikkojen, kolmi- ja nelisointujen sekä intervallien tunnistamista. Tehdään erilaisia rytmiharjoituksia sekä tutustutaan harvinaisempiin tahtilajeihin. Kuunnellaan monipuolisesti ja analyyttisesti eri musiikkityylejä, sisältäen myös 1800- luvun jälkeistä klassista musiikkia. Pyritään laajentamaan oppilaan käsitystä Helsingin musiikkikulttuuritarjonnasta sekä tutustutaan musiikkialan ammatteihin ja koulutukseen.

ARVIOINTI
Kaikista kursseista saa numeroarvosanan. Arviointiin vaikuttavat tuntiaktiivisuus, yhteismusisointitaidot, laulutaito sekä kirjallisista töistä ja kokeista saadut arvosanat (musiikin teoria ja musiikkitieto)
 

KUVATAIDE

9. luokka

TAVOITTEET
Oppilas
- löytää itselleen sopivia kuvallisia ilmaisukeinoja
- oppii katsomaan ja arvioimaan taideteoksia ja hankkimaan tietoa monipuolisesti eri tietolähteistä
- oppii työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa
- oppii käyttämään taide- ja kulttuurilaitosten tarjontaa
- oppii hahmottamaan työskentelyn prosessina ja arvioimaan oppimistaan sekä arvostamaan myös muiden työskentelyä

SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
- piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä,
- kuvallisen ajattelun syventäminen
- kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva
- kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa
- omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
- keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa
- ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon
- kulttuuripalvelujen hyödyntämistä
- kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja
- taidekritiikkiä
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
- luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön  tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta
- arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista
- suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista
- tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua
Media ja kuvaviestintä
- kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia
- valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta
- kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä
- graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita
- mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
- elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia

ARVIOINTI
Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja sen avulla pyritään kehittämään myös vuorovaikutustaitoja. Opetuskeskustelut ja töiden tarkastelu kuuluvat olennaisena osana kuvataiteen opetukseen.

Arvioinnissa tarkastellaan oppilaan
- aktiivista osallistumista opetukseen
- työskentelytuloksia ja työskentelytaitoja
- ryhmätyöskentelytaitoja ja toisten huomioonottamista
- työskentelyn prosessiluonteen ymmärtämistä
- oman oppimisen havainnointia ja arviointia sekä kykyä hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssä
- vastuunottoa opiskeluympäristöstä ja työvälineiden huollosta

Kuvataide arvioidaan numeroin. Päättöarvioinnissa noudatetaan Opetushallituksen antamia kriteerejä.

KUVATAIDE

- materiaaleja ja työskentelytekniikoita
- valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita
- selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin
- tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen
- tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
- hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja internetin kulttuuripalveluja
- erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia
- tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
- tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä
- kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja
- digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua
- analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta
- osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään
- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa
- pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen
- yhteistyöhön muiden kanssa
- osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

KUNTAKOHTAINEN KUVATAIDEPAINOTTEISEN LUOKAN OPS 7. – 9. LK

7. luokka

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT
Kuvataiteen keskeisistä sisältöalueista 7. luokalla painotetaan kuvailmaisua ja kuvallista ajattelua. Tavoitteet ovat kuvataiteen keskeisten sisältöjen harjaannuttaminen ja syventäminen. Käsiteltäviä aihealueita voidaan vaihdella vuosittain, jokaisen koulun toimintakulttuuri ja erityispiirteet huomioiden.

KESKEISET TYÖTAVAT
Kuvataiteen opetus on harjoitustyökeskeistä. Luonnostelu työvaiheena pyritän tuomaan luonnolliseksi ja tärkeäksi osaksi työskentelyprosessia. Näyttely- ja museovierailut sekä mahdolliset kuvataideprojektit täydentävät opetusta.

ARVIONTI
Painotteisen kuvataiteen arviointi toteutetaan suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin.

8. luokka

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Kuvataiteen keskeisistä sisältöalueista 8. luokalla painotetaan taiteen tuntemusta ja kulttuurista osaamista sekä soveltuvin osin ympäristöestetiikkaa, arkkitehtuuria ja muotoilua, media ja kuvaviestintää.
Tavoitteena on opittujen taitojen ja tietojen soveltaminen omassa työskentelyssä.  Oppilasta kannustetaan omiin valintoihin ja itsenäiseen ajatteluun suunnittelusta valmiiseen tuotokseen sekä perustelemaan valintojaan.

KESKEISET TYÖTAVAT
Työskentely on harjoitustyökeskeistä ja ohjaa oppilasta luovan prosessin ymmärtämiseen, dokumentointiin ja itsearviointiin. Näyttely- ja museovierailut sekä mahdolliset kuvataideprojektit täydentävät opetusta.

ARVIOINTI
Painotteisen kuvataiteen arviointi toteutetaan suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin.

9. luokka

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT
Kuvataiteen keskeisistä sisältöalueista 9. luokalla painotetaan taiteen tuntemusta ja kulttuurista osaamista sekä soveltuvin osin ympäristöestetiikkaa, arkkitehtuuria ja muotoilua, media ja kuvaviestintää.

Tavoitteena on kuvallisen ilmaisun ja kuvallisen ajattelun kehittäminen, visuaalisen kulttuurintuntemuksen laajentaminen sekä kuvataiteen merkityksen ymmärtäminen niin omassa elämässä kuin laajemminkin.

KESKEISET TYÖTAVAT
Työskentely tähtää itseohjautuvuuteen ja sellaiseen kuvalliseen ajatteluun, jossa taide kyetään liittämään osaksi laajaa kulttuurista kokonaisuutta. Harjoitustöissä painotetaan erityisesti omien ilmaisullisten valmiuksien löytämistä ja kulttuurista osaamista.
Näyttely- ja museovierailut sekä mahdolliset kuvataideprojektit täydentävät opetusta.
Päättöluokalla oppilas tekee kuvataiteen päättötyön, jonka muoto tarkentuu kunkin koulun toimintamallin mukaan.

ARVIOINTI
Painotteisen kuvataiteen arviointi toteutetaan suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin.

KUVATAIDEPAINOTTEISTEN LUOKKIEN PÄÄSYKOE
Kuvataideluokkien pääsykoetehtävät ovat koulukohtaisesti opettajien vapaasti suunniteltavissa seuraavan yhteisesti sovitun linjauksen pohjalta:

Tehtävät
Kuvataideluokalle pyrkiessään oppilas suorittaa kaksi kuvataiteen tehtävää sekä lyhyen kirjallisen tehtävän. Tehtävänannot ja arviointiperusteet annetaan oppilaille  koetilanteessa kirjallisina sekä opettajan ääneen lukemina. Aikaa kokeen suorittamiseen on kaksi tuntia:

Ensimmäinen tehtävä on lyijykynäpiirustus, jossa havainnoinnin pohjana käytetään opettajan antamaa malliesinettä, joka jaetaan oppilaille koetilanteessa.

Toinen tehtävä on vesi- tai peitevärimaalaus, jossa oppilas jatkaa paperille valmiiksi piirrettyä tai kopioitua kuva-aihetta.

Malliesineet ja jatkettavat kuva-aiheet ovat kaikille kokelaille samat.

Kolmantena tehtävänä oppilas kirjoittaa vapaamuotoisen tekstin aiheesta: Miksi haluan kuvataideluokalle?

ARVIOINTIPERUSTEET
Havainnointikyky, sommittelutaito, mielikuvitus, piirtämis- ja maalaustekniikan hallinta sekä harrastuneisuus.

ARVIOINTI
Opettaja arvioi kuvalliset tehtävät pisteyttämällä, kirjallisen tehtävän tarkoituksena on ainoastaan antaa opettajalle kuva oppilaasta ja hänen innostuksestaan kuvataidetta kohtaan eikä sitä pisteytetä. Tehtäväkohtaisesti pisteitä annetaan 1-3 / tehtävä. Maksimipistemäärä kokeesta on 6. Rajapistemäärä kuvataideluokalle pääsyyn on 3. Oppilas ei saa pääsykoetehtäviä itselleen kokeen jälkeen vaan ne arkistoidaan kouluille.
 
KÄSITYÖ

7.luokka

Oppilaan käsityötietoja ja -taitoja pyritään jatkuvasti kartuttamaan ja syventämään siten, että hän kykenee itsenäisesti tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa-, ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa.
Oppilasta rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua.
Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita eri oppiaineitten ja helsinkiläisten työ-, tuotanto-, ja kulttuurielämän edustajien kanssa.
Seitsemännellä vuosiluokalla oppilaat saavat kiinnostuksensa mukaan painottua käsityöopinnoissaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Tämän valinnan lisäksi oppilailla on yhteistä käsityötä vähintään 2 x 3 tuntia
Yhteisessä käsityössä opetetaan kaikille oppilaille sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä.

TAVOITTEET
Erilaiset aihepiirit ja projektit lähtökohtana pyritään toteuttamaan käsityöprosessin kaikki osa-alueet: suunnittelu, valmistus, tuote ja arviointi.

Oppilas
- oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä
- oppii käsityön perustekniikoita sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin myös hänen ajatteluntaitonsa ja luovuutensa kehittyvät
- oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot
- perehtyy suomalaiseen ja mahdollisesti myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä
- oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan
- oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää että tuotteilla on elinkaari
- tutustuu mahdollisuuksien mukaan tietoteknisten välineiden käyttöön käsityö-prosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä
- oppii hallitsemaan koko käsityöprosessin
- tutustuu ympäröivän yhteiskunnan teknologiajärjestelmiin ja perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa
- omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä
- oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä
- oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa
- oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja
- -osaa lukea työohjeita ja -piirustuksia
- -osaa huoltaa ja kunnostaan työvälineitä
- omaksuu realistisen käsityksen taidoistaan ja kehitysmahdollisuuksistaan
 

KESKEISET SISÄLLÖT
Käsityön yleiset sisällöt
- tuote- ja prosessi-ideointi
- muodot, sommittelu ja värit
- materiaali- ja kuluttajatietous
- tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö
- erilaiset työjärjestykset ja työohjeet
- käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan
- erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita
- tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista
- tutustutaan Helsingin tuotantoelämään ja yrittäjyyteen
- oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun

Teknisen työn sisällöt

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
- tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa
- erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin
- rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti
- erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia
Valmistaminen
- teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö
- teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen
- monipuolista laiterakentelua
- kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

Tekstiilityön sisällöt

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
- tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä
- sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
- tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
- tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita
- tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin
Valmistaminen
- tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto
- tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti
- tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

KÄSITYÖN KESKEISET TYÖTAVAT
Oppilaan persoonallisuuden kasvua tuetaan kädentaitoa, tietoista havainnointia, suunnittelukykyä ja kekseliäisyyttä edellyttävillä hankkeilla.

Oppilas ohjataan havaitsemaan ratkaisua vaativia ongelmia sekä käyttämään tekniikan antamia mahdollisuuksia tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa.

Käsityössä oppiminen perustuu tuottamistoimintaan. Oppiaineessa pyritään prosessiin jossa alkuidean synnyn ja lopputulokseen pääsemisen välissä tapahtuu kasvua luovuudessa, ajattelussa ja itsetunnon kehityksessä.

Opetusta painotetaan aikaisempien oppimistulosten mukaisesti ja otetaan huomioon yksilöllinen tieto- ja taitotaso. Työskentelyn yhteydessä kiinnitetään huomiota oppilaan monipuoliseen jatkuvaan kehittymiseen ja harjaantumiseen. Työskentelyn yhteydessä pyritään herättämään jatkuva kiinnostus käden taitoja kohtaan ja kartuttamaan oppilaan selviytymistaitoja jokapäiväiseen elämään.
Oppilas tallentaa omat suunnitelmansa ja kokeilunsa.
Työprosesseihin kuuluu lisäksi jatkuva oman toiminnan ja työn tulosten arviointi, jossa oppilaan itsearviointi ja muilta saatu palaute painottuu erityisesti.
Oppilas tekee työtään itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa.
. Tarkoituksenmukaisesti työskennellen huomioidaan työsuojelulliset näkökohdat, koneiden ja laitteiden oikea käyttö ja työvälineiden kunnossapito sekä ympäristön siisteys.

tekstiilityön opiskelu. 7 luokka-asteella

- erilaisia lähtökohtia suunnitteluun (oppilaan oma kokemusmaailma, lehdet ja ajanmukainen kirjallisuus)
- muodot, sommittelu ja väri
- suunnitelman visuaalinen dokumentointi  ja käsityöprosessin suunnittelu itsenäisesti
- tietotekniikan ja uuden teknologian käyttö suunnittelun apuvälineenä, (esim. kirjontakuvioiden suunnittelu tietokoneella)
- tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti
- tekstiilityön perinteiset ja modernit työvälineet ja koneet, niiden oikea valinta käyttökohteeseen
- harjoitellaan tulkitsemaan työohjeita ja –työpiirroksia ja työjärjestyksiä
- perehdytään vaatteen ompelun perusteisiin: valmiiden kaavojen valitsemiseen ja jäljentämiseen, kankaan leikkaamiseen, ompelukoneen ja saumurin monipuoliseen käyttöön
- perehdytään suunnitellun lankatyön valmistukseen, lankojen valintaan, neuletiheyden laskemiseen, kerrataan lankatekniikoiden peruskäsitteet ja - tekniikat
- tutustutaan perinteisiin ja luoviin kirjontatekniikoihin, mahdollisuuksien mukaan kirjontaompelukoneeseen
- laitteiden toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto
- tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys SEKÄ- materiaali ja kuluttajatietous
- - tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilien ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä
- tekstiilien symbolinen merkitys eli viesti

Teknisen työn opiskelu 7. luokalla

Teknisen työn opiskelu Apollon Yhteiskoulussa voidaan erotella kolmen eri päämateriaalin mukaan. Noin kolmanneksen ajasta keskitymme puuhun, seuraavan kolmanneksen metalliin ja viimeisen kolmanneksen elektroniikkaan. Päämateriaalien ohella teemme pieniä hyppyjä muihinkin materiaaleihin, kun se tehtävien harjoitustöiden kannalta on perusteltua.

Yleisessä osassa kirjattuja aihekokonaisuuksia noudatamme aina, kun siitä asiayhteyteen liitettynä on löydettävissä lisäarvoa työskentelyyn.

Puu on meidän suomalaisten perinteisin materiaali, jota käsitellään pääasiassa perinteisin käsityömenetelmin. Uutena asiana oppilaille tulee koneellinen puuntyöstö ja sen mukana korostetummin kuin aikaisemmin turvalliset työmenetelmät ja tarkoituksenmukainen materiaalin valinta ja käyttö.  Pintakäsittelyssä suositaan perinnetekniikoita.

Metalliosuudessa opitaan tunnistamaan eri metalleja ja arvioimaan niiden sopivuutta eri kohteisiin. Tehtävien harjoitustöiden yhteydessä oppilaat oppivat metallien leikkaamista, särmäystä, taivutusta, pakotusta ja kuumakäsittelyä. Liitostekniikoina käytetään mekaanisia liitoksia, kuten niittaamista, ja hitsausliitoksia. Muut kuin värimetalliset työt pintakäsitellään.

Elektroniikkaosuudella tutustutaan elektroniikan peruskomponentteihin ja – käsitteisiin. Harjoitustyö(t) valitaan siten, että siihen pystytään sisällyttämään oppilaiden omaa suunnittelua jo aivan alusta lähtien. Harjoitustöiden edetessä opitaan tekemään myös joitakin elektroniikan ja sähkötekniikan mittauksia.

ARVIOINTI
Oppilas saa jokaisesta työstä arviointipalautteen joko suullisesti tai kirjallisesti.
Oppilas saa lukuvuoden aikana kolme arviointia, joiden keskiarvo tulee päästötodistukseen.

Kun käsityön pakollinen opetus päättyy, arvioinnissa käytetään valtakunnallisen arvosanan kahdeksan kriteerejä.

 Jos oppilas on osallistunut kahden viikkotunnin valinnaiseen käsityöhön kahdeksannella ja /tai yhdeksännellä vuosiluokalla ja menestynyt huomattavasti paremmin kuin päättöarvostelussa opettajalla on mahdollisuus korottaa päästötodistuksen arvosanaa.

LIIKUNTA

7. vuosiluokka

LI 1 & LI 2
Seitsemännellä luokalla keskitytään monipuolisten perustaitojen opettamiseen, oman kunnon arviointiin ja yhteisten pelisääntöjen omaksumiseen.

8. vuosiluokka

LI 3 & LI 4
Kahdeksannella luokalla painotetaan perustaitojen syventämistä, palloilun pelitilanteen lukemista ja toisten huomioonottamista eri tilanteissa.

9. vuosiluokka

LI 5 & LI 6
Yhdeksännellä luokalla syvennytään oman kunnon kehittämiseen, taktisten taitojen oppimiseen sekä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja ryhmän jäsenenä aktiiviseen toimintaan.

PRODUKTIO (TAITO-TAIDEAINE VÄLYS / VUOSILUOKKA 8)

KURSSIN TOTEUTUS
Produktio on taito- ja taideaineiden välyksessä toteutettava oppiaine, jossa käytetään vaihdellen hyväksi liikunnan, musiikin, kuvataiteen ja käsityön sisältöalueita ja opetusmenetelmiä. Työskentelyssä painotetaan itseilmaisua ja tuottamista sekä kurssin tuotosten taltiointia ja esittelyä. Dokumentointimenetelminä voidaan käyttää esim. portfolioita, valokuvausta videointia, äänitystä tai muuta soveltuvaa menetelmää.

TAVOITTEET
- omien ideoiden ja näkemysten toteuttaminen ja esittäminen
- ainerajat ylittävä kanssakäyminen
- onnistumisen kokeminen
- persoonallisuuden kehittäminen
- sosiaalisten taitojen kehittäminen ja ryhmäytyminen

SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT
Kurssin sisällöt ja työtavat päätetään vuosittain produktioon osallistuvien taito- ja taideaineiden opettajien kesken.

ARVIOINTI
Oppilas saa kurssista suoritusmerkinnän sekä henkilökohtaista palautetta työskentelystään. Kurssin päätteeksi oppilas arvioi myös itse omaa onnistumistaan joko kirjallisesti tai suullisesti.

KOTITALOUS

7. luokka

TAVOITTEET
Oppilas oppii
- ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta
- pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa
- tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja
- toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia
- tuntemaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia

SISÄLLÖT
Perhe ja yhdessä eläminen
Käytännön työskentely ryhmissä opettaa oppilaalle vastuuta yhteisistä tehtävistä, tasa-arvoa kodin eri töissä, ajankäyttöä perheen arjessa sekä korostaa sosiaalisuutta ja välittämistä paitsi omasta, myös toisten hyvinvoinnista ja onnistumisen ilosta. Kalenterivuoden tapahtumat ja juhlat kotitalouden teemoina välittävät oppilaalle suomalaista ja kansainvälistä tapakulttuuria sekä hyviä tapoja.
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
Kotitaloudessa perehdytään oikeiden raaka-aineiden ja ruoanvalmistusmenetelmien valinnalla terveyttä edistävään ja tasapainoiseen ruokavalioon. Ruoan laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota sekä pohditaan muuttuvan yhteiskunnan ja kansainvälistymisen vaikutuksia näihin tekijöihin. Oppilas tutustuu eri perusruoanvalmistusmenetelmiin ja harjoittelee niitä monipuolisesti käytännön työskentelyn avulla. Kotitaloustunneilla valmistettavien erilaisten aterioiden, ruokalajien ja leivonnaisten avulla pohditaan erilaisia ruokailutilanteita sekä suomalaisen ruokakulttuurin muuttumista ja siihen vaikuttavia syitä.
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
Oppilas tiedostaa vaikutusmahdollisuutensa ja vastuunsa kuluttajana sekä omaan talouteensa että ympäristöön nähden. Hän osaa pohtia erilaisten tuotteiden ja palveluiden hankintaa ja käyttöä huomioiden sekä omat taloudelliset resurssinsa että kulutuspäätöstensä ympäristövaikutukset. Tutustumalla kotitalouden menoihin oppilas ymmärtää ja oppii oman rahankäytön suunnittelua sekä sen merkitystä omaan taloudelliseen hyvinvointiinsa myös tulevaisuudessa.
Koti ja ympäristö
Käytännön ja muun työskentelyn avulla oppilas oppii asunnon ja tekstiilien hoitoa sekä kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden järkevää ja turvallista käyttöä. Kotitaloustunneilla perehdytään kodin jätehuoltoon kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

ARVIOINTI
Kotitalouden taitoja arvioidaan jatkuvasti kaikilla taitojen osa-alueilla: yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, käytännön työtaidot sekä tiedonhankinta ja käsittelytaidot. Arviointiin sisältyy sekä oppilaan itsearviointia että opettajan arviointi. Oppilaalle annetaan arviointia myös ohjauksen yhteydessä keskustellen. Työskentelyn arvioimisessa otetaan huomioon vastuunottaminen omasta tehtävästään ryhmän jäsenenä, opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen, mutta myös tehtävään syventyminen ja ohjeiden noudattaminen. Mahdollisia kotitehtäviä arvioivat myös huoltajat.

Oppilaan suoritukset arvioidaan kursseittain lukuvuositodistuksessa numeroin.

Arvioinnin pohjana käytetään:
- taitoa soveltaa aiemmin opittua
- perusteltujen valintojen tekemistä
- toisen huomioon ottamista ja hyvää käytöstä
- oma-aloitteisuutta ja yhteistyötaitoa ryhmässä
- työskentelyn tuloksia
- opiskelutaitoja

VALINNAISAINEET

OPPILAANOHJAUS

Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä.

Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. Oppilasta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä.

Apollossa ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Oppilasta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja.
Luokkatunnit pidetään 7.- 9. luokkalaisille sekä sen lisäksi järjestetään henkilökohtaisia haastatteluja, jotka kohdistuvat varsinkin 9. luokan oppilaisiin. Pääsääntöisesti ohjausta antaa opinto-ohjaaja, jonka lisäksi muutkin opettajat voivat omissa oppiaineissaan tukea oppilaita heidän päätöksissään jatkopaikoista.
Yhteistyötä on Malminkartanon nuorisotalon sekä eri yritysten kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös sosiaalitoimen ja alueen muiden vaikuttajien kanssa.
Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään tarvittaessa lisätukea hakupäätöksiä tehdessä. 

Joka luokka-asteella järjestetään vanhempainiltoja, joissa huoltajilla on mahdollisuus neuvotella oppilaiden asioista. Vanhemmilla on lisäksi mahdollisuus ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan haluamallaan tavalla. Vanhempien niin halutessa on mahdollisuus järjestää henkilökohtainen tapaaminen heidän kanssaan, jolloin läsnä ovat oppilas, huoltaja ja opinto-ohjaaja. 

Työharjoittelu suoritetaan 7. luokalla omassa keittiössä, 8. luokalla viikon jaksoisena TET- harjoitteluna ja 9. luokalla kahden viikon TET- harjoitteluna.
ESY luokalla työharjoittelua on mahdollista lisätä opettajan toivomuksen mukaisesti. 

Oppilaille jaetaan 9. luokalla eri valintaoppaat ja yleinen tiedote yhteishausta. Yhteishausta ja jatko-opinnoista järjestetään myös vanhempainilta. Koulullamme on useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehitetään jatkuvasti yhteistyötä. 

Oppilaat saavat joka vuosi koulutiedotteen, josta selviää koulun työtavat ja käytännön opetusjärjestelyt. Koulun valinnaisaineista ja oppilaiden valintamahdollisuuksista tiedotetaan vuosittain koteihin.
 
 
 

Etusivulle